Joka kolmas keskeyttää toisen asteen opinnot taloudellisista syistä . Näin kerrotaan ennakkotietona ensi vuoden alussa julkaistavasta nuorisobarometrista. Tämä on huolestuttavaa. Suomessa 15 prosenttia suomalaisista ei ole suorittanut toiseen asteen tutkintoa 24 ikävuoteen mennessä. Luku on muihin Pohjoismaihin verrattuna suuri.

Oppikirjat, oppimateriaali ja hankittavat työvälineet ovat lukiossa ja ammattikoulussa iso rahanreikä. Tänäkin syksynä moni joutuu käyttämään niihin tuhatlappusen. Lukion suorittamisen kokonaiskustannusten on arveltu nousevan jopa 2 600 euroon, ja jotkut ammatilliset tutkinnot ovat sitäkin kalliimpia. Kokit toki tarvitsevat veitsensä, mutta niiden hankintakulut eivät saa olla opintien esteenä.

Vaikka elämme digiaikaa, myös digitaaliset oppimateriaalit maksavat. Koulut voisivat hankkia kirjoja koulun kirjastoon tai digikopioita lainattaisiin oppilaille. Välttämättä jokaiselle ei tarvitse olla omaa kirjaa. Kustannuksia voidaan laskea monella tavalla.

Maksuton koulutus on ollut suomalainen tavaramerkki. Nyt on aika puuttua toisen asteen koulutuksen pullonkauloihin. Muuten meitä uhkaa lasten luokkayhteiskunta, jossa koulutusmahdollisuudet periytyvät, ja keskeyttämisen syyt ovat sidoksissa perheen varallisuuteen.

Ammatillisen koulutuksen maksuttomuutta ajavat järjestöt – mm. Pelastakaa lapset, Suomen lukiolaisten liitto, Suomen ammattiin opiskelevien liitto ja Nuorten mielenterveysseura – ovat oikealla asialla. Kerättävä kansalaisaloite on tärkeä, jotta asia keskusteltaisiin perinpohjin myös eduskunnassa.

Viime aikoina on puhuttu paljon lapsiperheiden ahdingosta ja lapsiköyhyydestä. Tavoitteenamme on oltava lapsiystävällinen Suomi. Korkeatasoinen koulutus kuuluu siihen. Koulutustie ei koskaan saa katketa siihen, että nuorella ei ole varaa oppimateriaaleihin tai tarvittavien työvälineiden hankintaan.