7.6.2014

Puhe puoluekokouksessa Jämsässä:

Monen asian tekeminen yhtaikaa on tunnetusti haastavaa. Väitetään jopa, että miesten ja naisten välillä tässä olisi eroja. Stereotypian mukaan mies lopettaa ruuvaamisen puhuakseen; nainen laittaa ruokaa, puhuu puhelimeen ja hoitaa lapsia samaan aikaan. Rottakokeissa naarasrotat pärjäävät labyrinteissa paremmin, koska osaavat ottaa huomioon monia tekijöitä samaan aikaan. Miespuoliset rotat seurasivat vain yhtä johtolankaa.

Mikä sai minut ajattelemaan rottia ja labyrinttia? Tietenkin maailman ja Suomen tila. Politiikassa on tyypillistä ajatella vain yhtä asiaa kerrallaan. Joskus se liitetään myös Suomen kokoon: tämä on kuulemma niin pieni maa, että tänne mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan.

Vihreinä me haluamme haastaa tämän: maailma ei pelastu tekemällä vain yhtä asiaa. Maailma pelastuu, kun ajattelemme ja teemme kolmea asiaa yhtä aikaa. Kannamme globaalia vastuuta, kehitämme hyvinvointiyhteiskuntaa ja rakennamme vihreää taloutta.

Ne fossiiliset polttoaineet, jotka polttamalla maapallon keskilämpötila nousee yli kahden celsiusasteen, on jo kaivettu esiin. Me kysymme: kenellä on oikeus ne polttaa, minkä hinnan polttamiselle panemme, mihin korjaaviin toimiin ryhdymme? Tehokas ilmastolaki ja sitovat kansainväliset sopimukset on osa meidän vastaustamme. Haluamme herkille arktisille alueille moratorion fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja kehittäminen vastaa meidän käsitystämme ihmisarvosta ja ihmisten tasavertaisuudesta. Ihmisarvomme ei tule vain työstä. Haluamme kaikille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja terveydenhoitoon. Tiedämme, että jäykät rakenteet ja tehottomuus jäytävät hyvinvointipalveluja. Meille ei ole ideologinen kysymys, miten hyvinvointipalvelut tuotetaan, kunhan ne ovat tehokkaita ja tasa-arvoisia. Himmeleiden sijaan me haluaisimme puhua palvelulupauksista. Kuinka nopeasti mielenterveysongelmista kärsivä nuori saa apua?

Vihreä talous ei ole kaikille itsestäänselvyys. Takavuosina jotkut väittivät, että se olisi ”pyörän kääntämistä taaksepäin”, paluuta jonnekin maatalousyhteiskunnan ja käsityöläisyyden aikaan. Meille vihreä talous on uusiutuvan energian, robottitekniikan, tietoliikenteen, uusteollisuuden ja korkean yritysvastuun taloutta.

Vihreä talous on uutta luovaa taloutta, jossa koulutuksella, innovaatiolla ja yritteliäisyydellä on suuri merkitys. Globalisaationkin maailmassa asiat tapahtuvat jossakin paikassa. Haluamme pitää yllä ja kehittää suomalaista yhteiskuntaa, ja sen vuoksi jokainen koulutettu suomalainen, Suomeen tehty investointi, Suomeen synnytetty työpaikka on meille vihreille tärkeä. Meidän on pidettävä hyvää huolta Suomesta.

Pääoma jolla on isänmaa

Kristiina Halkola levytti vuonna 1969 ”Laulun 20 perheestä”, sen oli sanoittanut Petri Repo ja säveltänyt Kaj Chydenius. Se oli muistaakseni Love Recordsin ”Lautanen Guatemalan verta” –levyllä.

Jos ennen laulettiin 20 perheestä jotka sijoittivat Suomeen ja pyörittivät Suomea, nyt on paikallaan kysyä, kuka uskoo Suomeen ja sijoittaa Suomeen tänä päivänä? Mistä löytyvät ne pääomasijoittajat, jotka ovat valmiita sijoittamaan 100 tai 200 miljoonaa euroa hyviin uusteollisiin hankkeisiin, ja monipuolistamaan Suomen tuotantorakennetta? Meillä on vielä aika paljon matkaa esimerkiksi Ruotsin elinkeinotoiminnan monipuolisuuteen. Vähän provosoivasti voi kysyä, missä ovat 20 perhettä nyt kun niitä tarvittaisiin?

Valtio on onneksi hereillä. Valtion omistajaohjauksessa olemme olleet mukana sijoittamassa ja luomassa Suomeen uutta, teollista infrastruktuuria.

Esimerkkinä tästä on vaikka nyt valmistelussa oleva Itämeren merikaapeli. Suomesta voi kehittyä internet-teollisuuden suurvalta. Datan määrä maailmassa kasvaa huimaa vauhtia. Esimerkiksi tämän vuoden aikana internetissä on liikkunut enemmän tietoa kuin koko sen olemassaolon aikana yhteensä. Kasvun odotetaan edelleen kiihtyvän. Puhumme pilvipalveluista, mutta myös pilvet sijaitsevat konkreettisesti jossakin – datakeskuksissa, konehalleissa.

Suomi on kiinnostava kohde näille investoinneille. Fyysisesti olemme Euroopan ja Aasian välissä. Meillä on vakaa kallioperä, vakaat yhteiskunnalliset olosuhteet ja kylmä ilmasto hallien jäähdytykseen. Suomessa on perinteisesti ollut myös korkea tietosuojan taso. NSA-kohu on saanut ihmiset kaikkialla maailmassa kysymään: mihin kaikkeen internet-tietojamme voidaan käyttää, joutuvatko tietomme massaurkinnan kohteeksi? Suomesta voisi tulla tietoturvan Sveitsi. Nyt on aika sanoa jyrkkä ei massaurkintalainsäädännölle Suomessa. Pannaan isoveli valvontaan.

Mitä uusi internet-teknologia tuo tullessaan? Tänään internet yhdistää meidän puhelimemme ja läppärimme verkkoon. Huomenna olemme tavaroiden internetissä, jossa jokainen pahvilaatikko ja maitopurkki saattaa kommunikoida meitäkin fiksummin. Tulevaisuuden vihreä Tesla-sähköautokuski ei enää tarvitse – Juicen Leskisen sanoin – Jämsän Essolta naftaa tankkiin, vaan hän nauttii nykyisellä Patalahden Teboililla karjalanpiirakkaansa samaan aikaan kun kalifornialainen mekaanikko tekee autoon verkon kautta järjestelmäpäivitystä. Vastaavasti suomalaisyritys Outotec huoltaa ja hallinnoi kaivoslaitteita maailmalla tai Wärtsilä ohjaa moottoreitaan Suomesta käsin. Tavaroiden ja teollisuuden internet voi olla yksi suomalaisen internet-sektorin suuraskel.

Uuden teollisuuden ohjelma

Mitä tahansa Suomessa teemmekin, emme voi väistää kysymystä energiantuotannosta. Haminassa oleva Googlen konehalli ostaa energiaansa Ruotsista, koska siellä on tuulivoimaa saatavilla paremmin kuin Suomessa. Eikö tämä ole meille vähän häpeällistä? Yrityksille puhdas energia on tärkeä markkinointitekijä ja osoitus yritysvastuusta.

Suomessa on monia valtion osittain tai kokonaan omistamia energiayhtiöitä. Näissä yrityksissä valtion omistusosuus liittyy strategisiin intresseihin ja huoltovarmuuteen. Olemme valtiona mukana niin ydinvoimassa, öljyssä, kaasussa, turpeessa kuin vesivoimassakin.

Herää kysymys, olemmeko valtiona tarpeeksi mukana uusiutuvassa energiassa? Miksi haluaisimme investoida ja pitää kiinni vain auringonlaskun aloista energiapuolella? Esimerkkinä yksi suuri biopolttoainehanke kariutui tämän kevään aikana Kemissä. Vapo suunnitteli merkittävää biodieselhanketta Kemin Ajokseen. Hanke kaatui epävarmuuteen, joka liittyy EU:n tukeen biopolttoaineille vuoden 2020 jälkeen.

Tuotto-odotukset eivät tässä epävarmuudessa olleet enää kaksinumeroisia. Samaan aikaan esimerkiksi eläkeyhtiöt investoivat Suomessa ja maailmalla paljon matalatuottoisempiinkin hankkeisiin. Valtiolla pitäisi olla kyky sitoutua pitkän aikavälin kestäviin, uusiutuviin energiahankkeisiin silloin kun ne palvelevat ympäristöä ja työllisyyttä. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin tulisi nähdä strategisina ja Suomen omaa huoltovarmuutta kriisitilanteissa parantavina.

Uusiutuvan energian hankkeet ovat merkittäviä myös cleantech-vientimme kehittämisessä. Jotta voimme viedä laitoksia ja tekniikoita maailmalle, meillä on Suomessa oltava referenssejä. Cleantech-yrityksemme kertovat jo nyt, että yrittävät tuoda ulkomaiset vieraansa Helsinkiin niin, etteivät vieraat näkisi suurta hiilikasaa Hanasaaren kivihiilivoimalan vieressä Helsingissä.

Matka kohti öljyvapaata Suomea kulkee uusien bioenergiainvestointien kautta.

Suomi yritysvastuun edelläkävijänä

Kun joku kirja on loppunut sekä Suomen että koko Euroopan kirjakaupoista, se on aina kiinnostava merkki. Olen yrittänyt metsästää Thomas Pikettyn uutta kirjaa ”Capital in the Twenty-First Century”, turhaan. Juhana Vartiainen kertoi että hän on vasta sivulla 700, mutta kiinnostavalta vaikuttaa – loppuarvionsa hän esittää vasta päästyään kirjan loppuun. Piketty on nousemassa taloustieteen klassikoksi käsitellessään vaurauden syntymistä ja periytymistä nykyaikana. Hän kannattaa valtion aktiivisempaa roolia verotuksessa ja veropohjan rapautumisen estämistä, jotta eriarvoisuus ei periytyisi ja kansalaisten yhdenvertaisuus vahvistuisi. Jotkut puhuvat jo uudesta Marxista.

Vaikka Suomi ja muut pohjoismaat kuuluu vähiten eriarvoisiin maihin maailmassa, on meilläkin merkkejä kasvavasta eriarvoisuudesta ja huono-osaisuuden periytyvyydestä. Tämä on vastoin meidän ihannettamme Suomesta. Suomalaiseen säätykiertoon on aina kuulunut ajatus, että siivoojan tyttärestä voi tulla professori – ja professorin pojasta siivooja. Lapsiperheiden palvelut ja koulutus ovat tässä avainasemassa. Ei ole vaikeaa ennustaa, että Pikettyn virittämän keskustelu tulee olemaan myös yksi seuraavien eduskuntavaalien keskeisistä teemoista.

Verotus on keino ylläpitää hyvinvointipalveluja ja vähentää eriarvoisuutta. Veropohjan rapautuminen, veronkierto ja verovilppi vaikeuttavat hyvinvointipalvelujen ylläpitoa ja eriarvoisuuden vähentämistä.

Vihreät ovat vastustaneet veroparatiiseja ja yritysten aggressiivista verosuunnittelua. Emme myöskään pidä hyvänä verokilpailua EU-maiden kesken. Valtio on nyt päättänyt näyttää esimerkkiä raportoimalla omistajaohjauksen piirissä olevien valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden verojalanjäljen. Tämä tullaan tekemään vuoden 2014 tilinpäätöstietojen yhteydessä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä yrityskentässä. Toivon, että tämä toimii esimerkkinä myös muille kuin valtion yrityksille.

Yritysvastuuseen kuuluu läpinäkyvyyden lisäksi myös reilut pelisäännöt ja työntekijöiden mukaan ottaminen yhtiöiden kehittämiseen. Olen keskustellut Suomen hallitusammattilaisten kanssa, jotka pitävät Ruotsin mallia työntekijöiden mukaan ottamisesta yhtiöiden hallituksiin kiinnostavana esimerkkinä. Volvo näytti aikanaan mallia Ruotsissa. Suomalaisista yrityksistä Metsolla on työntekijöiden edustus hallituksessa.

Suomessa voitaisiin mielestäni lisätä työntekijöiden edustusta yhtiöiden hallituksissa Ruotsin mallin mukaisesti, ja tätä kautta sekä sitouttaa työntekijöitä yritykseen että ottaa käyttöön henkilöstön voimavarat yrityksen kehittämisessä. Koulutetut ja osaavat työntekijät ovat kaikissa yrityksissä voimavara, jota voitaisiin käyttää myös yrityksen hallituksissa asiantuntijajäseninä.

Kuuntelin jokin aika sitten Nordean ruotsalaista yritysvastuuasiantuntijaa Sasja Beslikiä, joka vastaa Nordean vastuullisesta sijoitustoiminnasta. Hän muistutti meitä suomalaisia siitä, että vaikka olemme loistavia insinöörejä, meillä on joskus puutteita markkinoiden kokonaisnäkemyksestä ja yritysvastuun haasteista. Beslikin viesti yritysvastuusta ei liikkunut moraalisella asteikolla hyvä-paha, vaan tuottoasteikolla voitto-tappio. Hän muistutti, että vain liiketoimintaympäristönsä ja sen yhteiskunnalliset haasteet tunteva ja niihin vastaava yritys voi olla voitollinen. Vastuullisen talouden paras puoli onkin siinä, että se on kannattavaa.

Hyvät vihreät,

Suomi on kartalla samalla paikalla kuin ennenkin. Silti sijaintimme on muuttunut, koska maailma ympärillämme muuttuu. Ukrainan kriisi vaikuttaa meidän turvallisuutemme ja talouteemme paljon enemmän kuin moneen muuhun eurooppalaiseen maahan. Omassa historiassamme on ollut jaksoja, jolloin on ollut elämän ja kuoleman kysymys, miten nopeasti omat koneemme ovat nousseet ilmaan. Sen vuoksi on ymmärrettävää, että turvallisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat meitä suomalaisia myös tänään. Täällä käyty turvallisuuskeskustelu osoittaa, että myös vihreät kantavat huolta Suomen sotilaallisesta turvallisuudesta.

Aasian nopea kasvu muistuttaa meitä aina siitä tosiasiasta, että maata on Moskovan takanakin. Joissakin asioissa sijaintimme on ollut etu: lyhin lentoreitti Euroopasta Aasiaan kulkee Suomen kautta. Uusi merikaapeliyhteys voidaan kytkeä Koillisväylään laskettavaan merikaapeliin, ja Suomi on silloin big datan suuri kauttakulkumaa ja hyvä maa datahalleille. Venäjän seuraavat 10 vuotta voivat olla vaikeaa aikaa, ja meillä on kokemusta asioida Venäjän kanssa sen erilaisissa historiallisissa vaiheissa. Venäjältä Suomeen tulleissa maahanmuuttajissa on paljon osaamista, jota tässä voidaan hyödyntää.

Ukrainan kriisissä Suomi on ollut näkyvä rauhanrakentaja. Haluan tässä yhteydessä erikseen mainita työn jonka ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Suomen ETYJ-valtuuskunnan puheenjohtaja llkka Kanerva sekä monet suomalaiset tarkkailijat Ukrainassa ovat tehneet. Se on arvokasta työtä Euroopan rauhan puolesta.

Maailmalla Suomi tunnetaan edelleen rauhanrakentajina. Kun Euroopan Unionin koheesio on vähentynyt, suurten EU:n jäsenmaiden profiili ulkopolitiikassa on korostunut. Uusi tilanne jättää kuitenkin myös pienemmille jäsenmaille enemmän liikkumatilaa. Yhä useammin maailmalla kysytään pohjoismaisesta mallista, meidän tavastamme rakentaa kehitystä ja yhteiskuntarauhaa.

Valitettavasti myös monet maailman köyhimmistä maista ovat edelleen hauraita tai uudelleen kriisissä. Tällaisia ovat esimerkiksi Somalia, Etelä-Sudan tai Keski-Afrikan tasavalta, jonne Suomikin on lähettänyt rauhanturvaajia. Kaikissa näissä kriiseissä ja niiden hoitamisessa Suomikin voi tarjota apuaan ja hyviä palveluja neuvottelujen rakentamiseksi.

Ulkopolitiikassa ja rauhan edistämisessä maailmassa Suomen on opittava olemaan pieni ja ketterä. Isot voivat olla suuria ja hitaita, mutta pienen ja hitaan yhdistelmä on aina huono.