Vierailin 5.-9.12.2018 Ukrainassa, Kiovassa. Minulla oli pitkään ollut kutsu Ukrainan entiseltä ympäristöministeriltä Sergii Kurykinilta vierailla maassa ja tavata eri toimijoita. Viimeaikaiset tapahtumat Kertšinsalmessa – ukrainalaisten alusten kulun estäminen ja merimiesten pidättäminen – teki vierailun entistä ajankohtaisemmaksi.
Vierailuni ohjelmaan kuului niin käynti parlamentissa kuin ajatuspajojen – sellaisten kuin Democracy House ja Razumkov Centre – tapaamisia, sekä näiden ohella riippumattomien kansalaisaktivistien, liike-elämän vaikuttajien, vihreiden edustajien, paikallishallintojen, ETYJ:n ja EU:n edustajien tapaamisia. Suomen suurlähetystössä oli mahdollisuus tapaamisten lisäksi olla mukana juhlistamassa Suomen itsenäisyyspäivää. Erityisen kiinnostavaa oli Krimin tataarien tapaaminen – he kokevat itsensä vähemmistökulttuuriksi, jonka monet edustajat ovat nyt paenneet Krimiltä.
Monissa paikoissa Ukrainassa liehuvat EU:n liput. EU:hun kohdistuu Ukrainassa suuria odotuksia. Vuonna 2017 hyväksyttiin EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, jolla on tarkoitus vahvistaa poliittisia siteitä, tiivistää taloudellisia yhteyksiä ja edistää yhteisten arvojen kunnioittamista EU:n ja Ukrainan välillä. Nyt EU:n ja Ukrainan on myös viisumivapaus. Monet ukrainalaiset ovat sen turvin hakeneet töitä mm. Puolasta.
Ukrainan kannalta ensi maaliskuussa 2019 järjestettävät presidentinvaalit ovat tärkeät. Nykyinen presidentti Petro Porošenko hakee niissä jatkomandaattia. Entinen pääministeri Yulia Tymoshenko on hänen päähaastajansa. Porošenkon aikana suhteet EU:hun ovat vahvistuneet. Tymoshenkon arvioidaan painottavan enemmän Venäjä-suhteita.
Myös ”mustia hevosia” on liikkeellä: Volodymyr Zelensky on tv-koomikko, joka esitti komediassa ”Kansan palveluksessa” historianopettajaa. Historianopettaja taistelee tv-sarjassa korruptoituneita poliitikkoja vastaan niin tehokkaasti, että hänet valitaan presidentiksi. Zelensky esitti roolinsa niin hyvin, että monien ukrainalaisten mielestä hänestä pitäisi tulla presidentti myös tosielämässä. Svyatoslav Vakarchuk on rockmuusikko, jonka rockryhmä Okean Elzy nousi lavalle jo oranssin vallankumouksen aikaan 2004.
Kertšinsalmen tapahtumien jälkeen marraskuun lopussa 2018 Ukrainan parlamentti hyväksyi 30 päiväksi sotatilalain, joka antaa laajat valtuudet maan johdolle. Samaan aikaan parlamentti korosti, että presidentinvaalit on pidettävä normaalissa järjestyksessä.
Yksi Ukrainan tulolähde on ollut putkissa virtaava kaasu Venäjältä Eurooppaan. NordStream2 -kaasuputken valmistuessa Itämerellä sen tulot maan läpi virtaavasta venäläisestä kaasusta saattavat dramaattisesti laskea. Myös Venäjän mahdollisuus painostaa kaasulla Ukrainaa lisääntyy. Tästä ollaan huolissaan. Ukraina etsii nyt myös energiaturvallisuudessa laajempaa eurooppalaista yhteistyötä.
Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen presidentti Porošenko on toivonut Naton laivoja Asovanmerelle ja pyytänyt Turkkia rajoittamaan venäläisten alusten kulkua Bosporinsalmessa. Hän on myös vedonnut vuoden 1994 Budapestin sopimukseen, jolla Ukraina aikoinaan luopui ydinaseestaan ja sai sitä vastaan kansainvälisiä turvatakeita. Mikään näistä ehdotuksista ei kuitenkaan ole sellainen, jolla nykykriisi ratkeaisi. Ukrainalaista kotiyleisöä ne saattavat lämmittää.
Kaikki Ukrainassa muistuttavat, että nykykriisin taustalla on Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille ja Venäjän suorittama laiton Krimin miehitys. Monet ovat sen sijaan epäluuloisia, tarjoaisiko Itä-Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi solmittu Minskin sopimus oikeasti ulospääsytietä. Kiovassa monet keskustelukumppanit nostivat esiin epäilyksen, että Minskin sopimuksessa ehdotettu itsehallinnollinen alue Itä-Ukrainaan voisi muodostaa pysyvän ongelman Ukrainan sisälle. Kiovassakin on siis epäluuloja Minskin sopimuksen toteuttamiseen. Nykyinen pattitilanne ei johdu pelkästään separatistien tai Venäjän toimista.
Kaikissa tapaamisissa nousi esiin Ukrainan monet haasteet. Ensimmäiseksi turvallisuus: maan kehittäminen on vaikeaa, kun Krimin ja Itä-Ukrainan konfliktit jatkuvat. Toiseksi talous: monet Ukrainan alueet ovat edelleen köyhiä, ja töiden perässä lähdetään myös maan rajojen ulkopuolelle. Kolmanneksi korruptio: poliittisten päättäjien uskottavuus on heikko. Neljänneksi ympäristö: maa, joka on kokenut Tshernobylin onnettomuuden, on hyvin huolissaan saasteista, elintarvikkeiden puhtaudesta ja nyt myös ilmastonmuutoksesta.
EU:lta ja Suomelta toivottiin niin henkistä kuin aineellistakin tukea. Tällä hetkellä Ukrainassa on menossa mm. suomalaisten tukemaa opettajainkoulutusta, josta ollaan hyvin kiitollisia. Suomalaisista yrityksistä noin 70 toimii tällä hetkellä Ukrainassa. Myös henkisen tuen merkitys on yhä suurempi. Suomeen viitataan usein, kun puhutaan tasa-arvoisesta korkean koulutuksen maasta, joka on pystynyt rakentamaan rauhanomaiset suhteet naapuriinsa Venäjään.
Myös pieni pala kulttuuria tuli koettua Kiovassa: kävin kirjailija Mihail Bulgakovin kotitalossa. Hänen kirjansa ”Saatana saapuu Moskovaan” on ollut aina yksi suosikkejani. Suosittelen. Museokierroksen jälkeen oli mahdollista istua Bulgakovin terassilla ja nauttia talon isännän yrttiteetä. Lumihiutaleet leijailivat hiljaa ympärillä, ja pörröinen musta kissa naukui ovella tietä vapauteen.