Suomessa on laajaksi kasvanut yhteisymmärrys ilmastonmuutoksen aiheuttamista välttämättömistä toimista. On aika koota yhteiskunnan eri sektorit ja toimijat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Suomella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä hiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa koko maailmalle. Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvästä osaamisesta ja teknologiasta voi kasvaa yhä suurempi kansainvälinen menestystekijä Suomelle.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen siedettäväksi oletettuun 1,5 asteeseen, on koko ihmiskunnan suurin ja kiireellisin haaste. Nykyisellä kehityksellä aikaa muutokselle on vain yhdeksän vuotta. Tehtävä on vaikea, mutta mahdollinen. Huolta planeetan tulevaisuudesta kannetaan kaikissa maanosissa. Muutos ei ole enää vaihtoehto, se on elinehto.

Ratkaisut ovat käsissämme, poliittista rohkeutta kaivataan

Ratkaisut ovat jo käsissämme. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä poliittista ohjausta niiden edistämiseksi nopeassa aikataulussa. On tarkasteltava myös kulutustottumuksiamme ja sitä kautta tavaroiden tuotantoa ja palveluita uudestaan. Muutos on monin paikoin nähtävissä kun esimerkiksi omistamisen kulttuuri on nuorten parissa uudella tavalla kyseenalaistettu. Kierrätys, uudelleenkäyttö ja jakamistalous kasvattavat suosiotaan. Kokonaan uusia ratkaisuja odotetaan esimerkiksi liikkumisen palveluiden saralla.

Samalla kun kehitetään uutta, on laajassa mittakaavassa hyödynnettävä jo olemassa olevia ratkaisua. Meillä on jo olemassa osaamista, jolla ilmastonmuutos voidaan pysäyttää. Kiire teollisen mittakaavan uudistuksille on suuri. Pitkäjänteiseen poliittiseen ohjaukseen tarvitaan johtajuutta. Sitä kaipaavat niin yritykset kuin kotitaloudet, jotka haluavat tehdä vastuullisia investointeja tulevaisuuteen.

Reilu ja oikeudenmukainen muutos

Vahvin ääni muutoksen puolesta kuuluu nyt nuorilta. He ovat syystä tyrmistyneitä ja huolissaan. Liian hitaasti etenävä muutos saa heidän luottamuksensa poliittiseen järjestelmäämme horjumaan. Poissaolo koulusta painaa vain vähän kun panoksena on maapallomme tulevaisuus.

Ilmastonmuutoksen edetessä emme enää puhu vain tulevien sukupolvien taakasta. Nykyiset lapset ja nuoret joutuvat ilmastokriisin maksajiksi. Maksutaakka käy sitä raskaammaksi, mitä kauemmas tulevaisuuteen välttämättämiä toimia lykkäämme. Nuoret on saatava mukaan johtamaan yhteiskuntamme suurimman haasteen ratkaisemista. Kaikissa organisaatiossa tarvitaan nyt perspektiiviä, joka yltää seuraavan kvartaalin tai seuraavan vaalikauden ylitse. Tarvitaan ilmastodemkratiaa!

Nopea siirtymä pitää tehdä muutoinkin oikeudenmukaisesti ja reilusti. On varmistettava, että muutos tapahtuu siten, ettei asuinpaikka, ammatti, ikä tai muukaan seikka vaikuta siihen miten välttämättömät toimet meihin kuhunkin vaikuttavat. Sama koskee myös eri toimialoja ja yrityksiä. Suomi ja maailma, joka pysäyttää ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen, ei ole nykyistä huonompi. Muutoksessa on löydettävä kaikille voitettavaa.

Globaali ilmastopolitiikka tavoitteenamme

Ilmastonmuutosta ei pysäytetä vain puolustamalla omaa nurkkaamme. Vastuumme jatkuu myös rajojemme ulkopuolelle. Siksi kaikkien toimiemme tulee tavoitella mahdollisimman suurta globaalia vaikutusta. Tämä on tärkeää kehittäessämme teknologiaa ja muita ratkaisuja Suomen lisäksi myös muualla maailmassa hyödynnettäväksi. Suomessa tehtävillä toimenpiteillä pitäisi olla mahdollisimman suuri globaali vaikuttavuus eli vientipotentiaali (hiilikädenjälki), samalla kun Suomen toimien on oltava linjassa 1,5-asteen tavoitteen kanssa (hiilijalanjälki).

Globaali vastuunkantaminen vaatii johtajuuden osoittamista myös kansainvälisen politiikan areenoilla. Ilmastonmuutoksen torjuminen on nostettava takaisin kehitysyhteistyömme painopisteeksi. Suomen hetki vaikuttaa EU-päätöksenteossa koittaa ensi heinäkuussa EU-puheenjohtajuuskauden koittaessa. Suomen pitäisi käyttää EU-puheenjohtajuuskausi voimakkaiden ilmastotoimien ja -tavoitteiden edistämiseksi EU-tasolla. Myös Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan. Pohjoismaat on yhdessä iso ryhmä ja meillä on paljon annettavaa muulle maailmalle.

Suomalainen hiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta koko maailman esikuvaksi

Suomessa on kansainvälisesti arvioiden poikkeuksellinen tilanne. Niin kansalaisten, kuntien, kaupunkien ja julkisten organisaatio kuin myös elinkeinoelämän välillä vallitsevaa yhteisymmärrys välttämättömän muutoksen aikaansaamiseksi.

Yhteiskuntamme muuttaminen puolentoista asteen tavoitteiden mukaiseksi on seuraava suuri luku suomalaisen yhteiskunnan menestystarinassa. Kestävän yhteiskunnan rakentaminen merkitsee investointeja, työtä ja uusia maailmaa muuttavia innovaatioita. Se merkitsee puhtaampia, turvallisempia ja viihtyisämpiä asuinympäristöjä. Hiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta luo yhteistyötä ja uutta hyvinvointia kaikille. Siitä kannattaa ottaa mallia myös muualla maailmassa. On aika lanseerata maailmalle visio hiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.

Kirjoittajat:

Mari Pantsar, johtaja, Sitra

Pekka Haavisto, Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja