Ukrainan tulevaisuus vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen. Keskeistä on saada Itä-Ukrainan konflikti loppumaan. Alueella on vakava humanitaarinen kriisi. Suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat lapset ja vanhukset. Torontossa järjestetty, järjestyksessään kolmas, Ukraine Reform Conference paneutui Ukrainan tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin.
Ukrainan juuri valittu presidentti Volodymyr Zelenskyi nauttii suurta kansansuosiota ja odotukset ovat sen mukaiset. Heinäkuussa pidettävissä Ukrainan parlamentin, radan, vaaleissa odotetaan myös suuria muutoksia.
Ukrainan tulevaisuutta ratkotaan tilanteessa, jossa Itä-Ukrainaa hallitsevat separatistit ja Venäjä on ottanut Krimin hallintaansa vastoin kansainvälistä oikeutta. Kun vierailin Kiovassa viime talvena, maan sisäiset jännitteet ja turhautuminen politiikkaan kuuluivat tavallisten ihmisten puheissa.
Vastavalitun Ukrainan presidentin esittämät näkemykset Itä-Ukrainan humanitaarisen tilanteen helpottamisesta ja kansalaisten elinolojen parantamisesta ovat siksi erityisen ilahduttavia ja ansaitsevat tukemme. Myös Torontossa Zelenskyi puhui voimakkaasti siitä, että kaikkialla Ukrainassa asuvat ovat yhtä lailla ukrainalaisia. Tämä asenne auttaa konfliktin kestävässä ratkaisemisessa.
Ajattelemme usein Suomessa, että konfliktit ovat kaukana. Ukrainan konflikti on kuitenkin hätkähdyttävän lähellä. Helsingistä Kiovaan on matkaa alle 1200 kilometriä. Venäjän osallisuus Itä-Ukrainan konfliktissa, Krimin laiton haltuunotto ja toiminta Kertšinsalmella ovat kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jotka horjuttavat koko Euroopan turvallisuutta. Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa on seurannut kansainväliset sanktiot, joista voidaan luopua vasta kun vääryydet on korjattu. Tästä vallitsi myös Torontossa käydyissä keskusteluissa yhteisymmärrys.
Vastuu tilanteesta lankeaa siis erityisesti Venäjälle, mutta Euroopan unionilla ja kansainvälisellä yhteisöllä on merkittävä rooli ratkaisujen etsimisessä. Itä-Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi Minskin sopimusten toteuttamista on kaikin tavoin tuettava. Tässä myös EU:lla ja Suomella sen puheenjohtajana on tärkeä rooli. Myös poliittista vuoropuhelua ja luottamusta lisääviä toimia tarvitaan konfliktin ratkaisemiseksi.
Yksi tärkeä keino auttaa Ukrainaa selviytymään vaikeassa tilanteessa on vahvistaa EU:n ja Ukrainan yhteistyötä entisestään. Itäisellä kumppanuudella sekä EU:n ja Ukrainan assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksilla on merkittävä rooli. Jo nyt EU on noussut Ukrainan suurimmaksi kauppakumppaniksi ja viisumivapaus on lisännyt kansalaisten suoria yhteyksiä.
Suomi on osallistunut merkittävällä panoksella ETYJ:n ja EU:n siviilikriisinhallintaan. Suomesta osallistuu yli 20 tarkkailijaa ETYJ:n operaatioon. EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johdossa puolestaan aloitti heinäkuun alussa suomalainen Antti Hartikainen. Minskin sopimusten toteuttaminen voi edellyttää jatkossa siviilikriisinhallinnan lisäksi myös YK:n päätöksellä toimivaa rauhanturvaoperaatiota.
Ukraina kaipaa kipeästi näkymää parempaan tulevaisuuteen. Torontossa keskusteltiin myös talousnäkymistä ja uudistuksista, joita Ukrainassa olisi tehtävä, jotta kestävä kasvu olisi mahdollista. Korruption vastainen työ, oikeusvaltion periaatteet, vahvat instituutiot ja hyvä hallinto kuuluvat myös Ukrainan tulevaisuuden peruskiviin. Viimeisen viiden vuoden aikana Ukraina on toteuttanut enemmän uudistuksia kuin edellisenä 22 vuotena yhteensä.
Itä-Ukrainan ja Krimin tilanteiden ratkaisemisen ohella uuden presidentin tärkeänä tehtävä tuleekin olemaan uudistusten jatkaminen. Suomen puheenvuorossa Toronton kokouksessa nostin esiin sukupuolten välisen tasa-arvon, koulutuksen ja ympäristöstä huolehtimisen uuden talouden keskeisinä rakennuspilareina.
Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa. Näillä toimilla voimme osaltamme tukea Ukrainan vakautta ja kehittymistä kestävämmäksi yhteiskunnaksi myös nykyisessä vaikeassa tilanteessa.