Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus ottaa kansainvälinen ilmastojohtajuus, kun Euroopan unionin puheenjohtajuuskautemme heinäkuussa käynnistyy. Sitä varten tarvitaan uskottava suunnitelma, miten Suomi aikoo sekä tehdä oman osansa ilmastokriisin ratkaisemiseksi että kannustaa ja kirittää muita maita niiden ilmastotoimissa.
Maaliskuussa odotettiin, että EU-huippukokouksessa Brysselissä olisi kiristetty EU:n ilmastolinjauksia IPCC:n 1,5-asteen erikoisraportin mukaisiksi ja linjattu hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tilaisuus hukattiin, sovintoon ei päästy.
Samana päivänä julkaistiin Helsingin Sanomissa YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kannustusviesti nuorille ilmastoaktiiveille. Guterres kiitti nuoria toimijoita herätyshuudosta, joka on kiirinyt ympäri maailman. Samalla Guterres varoitti ihmiskunnan olevan häviämässä sodan ilmastonmuutosta vastaan. Hiekka tiimalasissa on loppumassa. Ilmastotoimilla on kova kiire.
Suomi johtamaan EU:n ilmastopolitiikkaa
EU:n rooli ilmastojohtajuudessa on oleellinen. Senpä vuoksi katseet kohdistuvatkin nyt Suomeen. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana heinäkuusta 2019 lähtien. Silloin meille avautuu mahdollisuus ottaa kokoamme suurempi rooli EU:n ilmastotoimien kunnianhimon tason nostamisessa. Silloin meillä on mahdollisuus osoittaa muille Euroopan maille, että kunnianhimoiset ilmastotoimet eivät vähennä hyvinvointia, vaan päinvastoin voivat kasvattaa sitä.
Johtajuuden lunastaminen EU-tasolla vaatii sitä, että oma pesä on puhtaana. Se olisi Suomelle hieno mahdollisuus nostaa profiiliamme osaavana ilmastokriisin ratkaisijana ja esitellä omia päästövähennysratkaisujamme muulle maailmalle.
Pelkästään pienentämällä omaa hiilijalanjälkeämme emme ilmastokriisiä ratkaise, mutta kasvattamalla hiilikädenjälkeämme – edistämällä tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyöytyjä – voimme vaikuttaa kokoamme suuremmalla voimalla globaalisti.
Tarvitaan nopeita toimia ja pitkälle yltävä muutosstrategia
”Mua pelottaa”, luki erään kansainväliseen ilmastolakkoon maaliskuussa osallistuneen nuoren kyltissä. Nuoret halki koko maailman, myös Suomessa, ovat pettyneitä aikuisten tähänastisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Aikuisten on nyt ryhdistäydyttävä ja mahdollistettava lapsille ja nuorille tulevaisuudessakin se hyvinvointiyhteiskunta, joka heille on luvattu.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on historiallinen menestystarina. Nyt käsissämme on sen historian suurin haaste. Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan on pakko olla hiilineutraali. Ilmastoon on kuitenkin jo päästetty liian paljon kasvihuonekaasupäästöjä, joten enää ei riitä, että luovumme fossiilisista polttoaineista joskus tulevaisuudessa. Kaikkien yhteiskunnan sektoreiden on muututtava pikavauhtia vähähiilisiksi. On muutettava myös kulutustottumuksia.
Tarvitsemme muutosstrategian, jonka tärkein päämäärä on ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä riittävän nopeasti. Muutosstrategian tärkeä reunaehto on sen sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan päivittäminen hiilineutraaliksi. Nuorten osallisuus muutosstrategian johtamisessa on tärkeää. Heidät on saatava mukaan vastuunkantajiksi ja kunnianhimon määrittäjiksi, koska ekoloiginen velkataakka tulee juuri heidän maksettavikseen.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjen nopean vähentämisen rinnalla myös hiilinieluja tulee kasvattaa. Heti hiilineutraaliuden saavuttamisen jälkeen, eli jo ennen 2040-luvun taitetta, meidän tulee päästä hiilinegatiivisiksi. Kaksikymmentä vuotta on lyhyt aika. Koska tutkijat ovat eri mieltä esimerkiksi metsähakkuiden kestävästä tasosta, on hakkuissa parasta noudattaa varovaisuusperiaatetta. On hyvä muistaa, että nielujen pienentäminen vaatii lisäponnisteluja päästöjen pienentämisessä.
Suuri osa tarvitsemistamme teknologisista ratkaisuista on jo olemassa, mutta silti myös tutkimusta ja kehitystä tulee kiihdyttää. Tulevaisuudessa bioenergiaakaan ei voi käyttää energiantuotannossa ilman hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa (CCS). Älykkäämmät sähkö- ja lämpöverkot ovat niin ikään osa globaalia ratkaisua. Näiden ratkaisujen kehittäminen voi avata huimia mahdollisuuksia suomalaisille insinööreille.
Antonio Guterres sanoi kirjoituksessaan: ”tämä on taistelu, jonka voimme voittaa, joka on pakko voittaa”. Jos epäonnistumme luomaan uskottovan muutostiekartan, petämme tärkeimmän lupauksemme tämän päivän lapsille ja nuorille: lupauksen hyvinvointiyhteiskunnasta. Siksi määrätietoinen työ hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi on aloitettava heti.
Kirjoittajat:
Mari Pantsar, johtaja, Sitra
Pekka Haavisto, Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja