Uutiset Ateenasta eivät pitkään aikaan ole olleet hyviä. On selvää, että Kreikka liittyi euroalueeseen väärillä tiedoilla. Nyt EU:ssa joudutaan pohtimaan, mitä tehdään maalle joka on pelannut väärin. Pääministeri George Papandreoun sosialistihallitus koittaa nyt pelastaa sen mikä pelastettavissa on. Ammattiliitot ovat raivoissaan palkkojen leikkauksista, eläkkeiden jäädyttämisestä, lomaetujen poistosta ja verojen korotuksista. Talouden vakauttamiseen on kuitenkin vaikea löytää muutakaan tietä. Kreikan nykyinen valtiovarainministeri George Papaconstantinou näyttäisi olevan tehtäviensä tasalla, mutta ei varmasti kohoa kansansuosikiksi.

Kreikka joutuu tänä keväänä uusimaan valtion lainojaan noin 20 miljardin euron edestä, ja markkinoilta se saa rahaa noin 6 prosentin korolla. Kreikka maksaa siis rahastaan enemmän kuin vaikkapa tavallinen suomalainen asuntolainan haltija. Tämä kertoo siitä, miten markkinat Kreikan riskit hinnoittelevat.

Pitäisikö Kreikalle antaa kenkää euroalueelta? Ovatko Kreikan riskit jo vaarantaneet koko euroalueen uskottavuuden? Euroalueen uskottavuutta mittaa euron kurssi. Kreikan vaikeuksista huolimatta euron kurssi on pysynyt vakaana – ja joidenkin mielestä euron arvo on vähän liiankin korkea. Kreikka ei siis – ainakaan vielä – ole euron arvoa juuri heiluttanut. Jos Kreikka tässä tilanteessa joutuisi irtautumaan eurosta, sen taloudenhoito kävisi vieläkin kalliimmaksi, ja sen kyky saada lainaa markkinoilta heikkenisi. Haluammeko sitä Kreikalle?

Euroopan valtiovarainministerien pöydässä ja euroryhmässä Suomi on kuulunut niihin maihin, jotka ovat kovistelleet Kreikkaa vastuulliseen taloudenpitoon. Tämä linja on oikea. Seuraava vaihe on, että Kreikka saattaa joutua turvautumaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ohjaukseen, kuten Latvia tällä hetkellä. IMF:n ohjaus on tunnetusti ”kylmää kyytiä”. Euroopassa on myös esitetty ajatus erillisen European Monetary Fundin, EMF:n perustamisesta, mutta sellainen ei ehdi Kreikan avuksi.

Onko Kreikan asia meidän? Minun mielestäni on. Kuulumme yhteiseen valuutta-alueeseen, ja olemme yhdessä EU:n jäseniä. Jos Kreikan taloutta ei saada tasapainoon, se voi johtaa myös arvaamattomiin poliittisiin seurauksiin. Talouskriisit voivat muuttua poliittisiksi kriiseiksi – ja pahimmassa tapauksessa jopa turvallisuuskriiseiksi. Siksi on järkevää, että Kreikalle etsitään EU-pöydässä ratkaisu, joka auttaa vakauttamaan maan tilanteen, mutta säilyttää Kreikan nykyhallituksen toimintakyvyn eikä syökse kansaa kaduille ja uusiin lakkoaaltoihin.

Voit lukea lisää yksityiskohtia Kreikan talouskriisistä Akateemisesta talousblogista.