4.2.2014
Valtio voi sijoittajana ja omistajana luoda työtä ja hyvinvointia. Jotkut väittävät, että pääomalla ei ole isänmaata. Valtion sijoituksissa ja omistuksissa tämä ei pidä paikkaansa. Valtio on omistajana 60 eri yhtiössä. Joissakin yhtiöissä valtio on ainoa omistaja, joissakin enemmistö- tai vähemmistöosakkaana.
Jokaisessa yhtiössä omistajuudella on syy. Finnair on strategisesti merkittävä huolehtiessaan lentoyhteyksistä kotimaassa ja maailmalle. Solidium huolehtii erityistehtävästään, valtion sijoitussalkun hoidosta. Telia-Soneran omistus perustuu tuotto-odotuksiin.
Joillakin valtion omistamista yhtiöistä on keskeinen merkitys kriisiaikojen huoltovarmuudessa. Eduskunta on antanut myyntivaltuudet sellaisten yhtiöiden osalta, joissa ei enää ole valtion kannalta tärkeitä intressejä.
Omistaja käyttää valtaa hallituksissa
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa toimii 27 yritystä, joista kolme on pörssiyhtiöitä. Omistajaohjaus huolehtii siitä, että valtion etu tulee näissä yhtiöissä parhaalla mahdollisella tavalla turvatuksi.
Yhtiöissä omistaja käyttää valtaansa hallitusten kautta. Jos valtio-omistaja on yhtiön toimintaan tyytymätön, se vaihtaa yhtiön hallituksen jäsenet osaksi tai kokonaan. Valtioenemmistöisissä pörssiyhtiöissä valtion edustaja on yhtiöiden nimitystoimikuntien puheenjohtajana. Muissa kuin pörssiyhtiöissä valtion edustajana yhtiöiden hallituksissa on yksi virkamies.
Valtio myy ja ostaa
Yleinen käsitys on, että valtio on enimmäkseen myynyt ja luopunut omistuksistaan. Viime aikoina tilanne on ollut päinvastainen: valtio on tehnyt paljon ostoja ja investointeja. Esimerkkejä investoinneista ovat olleet valtion omistusosuuden nousu kaivosyhtiö Talvivaarassa ja teräsyhtiö Outokummussa. Kun Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB yhdistyivät, Suomen valtiosta tuli yhtiön suurin yksittäinen omistaja.
Itämeren merikaapelihanke ja rautateitä pitkin kulkevan kaapeliverkon osto ovat esimerkkejä valtion omistajaohjauksen investoinneista tulevaisuuteen. Suomesta voidaan uusien investointien avulla kehittää risteysasema tietoliikenneyhtiöiden konehalleille.
Uutta infrastruktuuria voidaan kehittää myös energiapuolelle. Esimerkkeinä näistä ovat keskustelu Suomen ja Viron välille kaavaillusta maakaasuyhteydestä ja uudet nesteytetyn maakaasun LNG-terminaalit.
Palomuuri ei aina toimi
Omistajaohjaus tarvitsee erilaisia työkaluja. Nyt työvälineinä on käytetty pörssiyhtiöihin sijoittavaa Solidiumia ja erityistehtäviä hoitava Governiaa, jota on hyödynetty mm. tietoliikennehankkeissa ja kiinteistöliiketoiminnassa.
Solidium on tehty vastaamaan valtion vähemmistöosakkuuksista pörssiyhtiöissä. Siitä haluttiin palomuuri poliitikkojen ja pörssiyhtiöiden välille. Toisaalta valtiota on pidetty hankalana omistajana, ”norsuna posliinikaupassa”, joka pahimmillaan laskee yrityksen osakkeiden arvoa. Toisaalta poliitikot ovat halunneet suojautua pörssiyhtiöissä tehtäviltä ikäviltä päätöksiltä, joihin he eivät voi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi toimipisteiden tai työpaikkojen vähentäminen.
Palomuuri ei kuitenkaan ole aina toiminut. Kun Solidium on tehnyt sijoitusratkaisuja Talvivaarassa, Outokummussa tai Rautaruukissa, poliittiset päätöksentekijät eivät ole voineet välttyä vastuulta, vaikka valtio on ollut vähemmistöomistajan roolissa. Poliittista vastuuta voi kuitenkin kantaa vain silloin, kun on aito mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.
Uusia työvälineitä tarvitaan
Valtio-omistajan on kehitettävä omaa työkalupakkiaan. Ensimmäiseksi Solidiumin ja valtion omistajaohjauksen yhteispeliä voidaan parantaa. Solidiumissa on paljon analysointikapasiteettia, jota voisi käyttää myös laajemmin valtion omistajaohjauksessa.
Toiseksi kriisiytyneet yritykset vaativat lisää työvälineitä. Talvivaaran kokemukset ovat osoittaneet, että merkittävä omistaja ei voi jäädä passiiviseksi silloin, kun yhtiöllä on merkittäviä ympäristö-, työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia.
Kolmas haaste on uusien innovaatioiden ja uusien työpaikkojen synnyn tukeminen. Nyt suomalaisia innovaatiota ja start-up –yrityksiä karkaa turhaan ulkomaille.
Hyvät yhtiöt tuottavat
Yritystoiminnan on tuotettava. Solidium tulouttaa tänä vuonna valtion kanssaan 800 miljoonaa euroa. Saman verran kertyy ajoneuvoverosta vuosittain.
Valtion on katsottava myös omistuksensa ja sijoitustoimintansa kokonaishyötyjä: työllisyys, aluepolitiikka, infrastruktuurin kehittäminen, elinkeinopolitiikka, ympäristönsuojelu, kriisiaikojen huoltovarmuus, innovaatioiden tukeminen, verojalanjälki.
Oli aika, jolloin valtion keskeisiin tehtäviin kuului perusteollisuuden synnyttäminen Suomeen. Tänään kysytään, miten valtio voisi olla tukemassa uusien alojen nousua ja suomalaisen osaamisen vahvistamista tulevaisuudessa. Valtion omistajaohjauksessa liikutellaan pääomia, jotka kuuluvat suomalaisille. Tällä pääomalla on isänmaa. Sen on palveltava suomalaisten työllisyyttä ja hyvinvointia myös tulevaisuudessa.