Hyvät ystävät,
Ensin haluan lausua lämpimän kiitoksen tuestanne. Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Siihen nähden keskustelu on ollut tavattoman hyvää ja rakentavaa. Haluan lausua lämpimät kiitokseni myös kaikille, jotka tässä tilanteessa olette ehdokkuutta tähän tehtävään harkinneet tai ehdokkaaksi asettuneet. Puolen vuoden toimi tässä haastavassa tilanteessa yhdistettynä lyhyeen harkinta- ja ehdokkuusaikaan ei ole helpoin yhdistelmä.
Otan oman tehtäväni vastaan nöyrästi. Haluan puheenjohtajana toimia niin, että suuressa osaajiemme joukossa jokainen löytää paikkansa ja jokaisen työtä arvostetaan. Puheenjohtaja ei tee vaaleja, vaan porukka yhdessä. Jokaista tarvitaan. Vaalikevättä kohden kuljemme yhtenäisinä. Yhteishenki ruokkii luottamusta ja innostaa mukaan myös niitä, jotka vielä epäröivät.
Kun varapuheenjohtajistomme jatkaa, meillä on Vihreiden puheenjohtajistossa kaksi naista ja kaksi miestä. Valtuuskuntaa johtaa nainen, ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja on nainen. Sanon tämän muistutuksena siitä, että sukupuolten tasa-arvo on ja tulee olemaan tärkeä asia vihreälle liikkeelle. Uskon, että ensi kesän valinnoissa tullaan myös sukupuolten tasa-arvoa painottamaan vahvasti.
Kun vihreän historian kirjoittajat joskus kuvaavat tätä vihreille vaikeaa syksyä, toivon että se on vain pieni draaman palanen suuressa kaaressa, jossa äänestäjien luottamus vihreisiin on kasvanut, ja vihreät ovat kaikissa vaalipiireissä kasvaneet merkittäväksi vaihtoehdoksi.
Haluan myös kiittää Touko Aaltoa hänen tekemästään työstä. Touko, olet yksi meistä, ja tervetullut minä hetkenä hyvänsä taas mukaan vihreään työhön ja toimintaan. Toivomme näkevämme Sinut eduskuntavaaleissa ehdokkaana.
Vihreiden alkuaikoina suurten vihreiden väentapaamisten takarivissä istui aina sukkaa kutova mies (Raimo Laakia). Hän oli television iltauutisten vakiokuvitusaihe: katsokaa – mies kutoo sukkaa! Sitten tuli 2000-luku, lumilautailijat, ja suuri joukko nuoria poikia jotka halusivat tehdä omat piponsa itse. Kutomisesta tuli muotiasia. Kaikki trendikkäät pojat kutoivat.
Kuinka usein me vihreät olemmekaan olleet niitä sukkaa kutovia miehiä – uusien ajatusten esille tuojia politiikassa. Ajaa muutosta, joita äänestäjät kaipaavat, mutta joihin vanha politiikka ei vastaa. Vanhojen metsien suojelu, soidensuojelu, luonnon monimuotoisuus, ympäristöverot, lyijytön polttoaine, rikkidirektiivi, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, perustulo… Lista on pitkä. Aina ei ole ollut helppoa puhua asioista ensimmäisenä. Mutta tienraivaajia tarvitaan. Nyt me puhumme Suomesta hiiltä sitovana maana, hiilinielujen kehittäjänä, maana joka tekee hiilinieluista myös liiketoimintaa. Olemme tässä taas etulinjassa. Haluamme, että oma maamme Suomi tekee kaikkensa ilmastomuutoksen torjumiseksi.
Edessämme ovat kahdet tärkeät vaalit – eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. Meillä on teemat, joilla nämä vaalit voidaan voittaa – ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, koulutuksen arvon palauttaminen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kiertotalouden kehittäminen. Viimeistään tämän syksyn IPCC:n raportti on muistuttanut, että aikaa perustavanlaatuiselle muutokselle tuotanto- ja kulutustavoissamme on vähän. Suomeen tarvitaan kestävän kehityksen hallitus.
Muutoksen tuulet puhaltavat myös Euroopassa. Lähetämme täältä Helsingistä raikuvat aplodit Saksan vihreille ja heidän vaalimenestykselleen Baijerissa ja Hessenissä. Saksan vihreistä on näissä osavaltioissa tullut 20 prosentin liike. Perässä tullaan!
Eurooppalainen menestys on tärkeää myös eurovaalien näkökulmasta. Suomi tulee olemaan EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2019 heinäkuusta vuoden loppuun. Me vihreät haluamme vaikuttaa siihen, että ympäristö- ja ilmastokysymykset ja sosiaalinen Eurooppa nousevat myös EU:ssa keskeisiksi asioiksi.
Politiikassa ei puhuta vain budjeteista ja lainsäädännöstä, vaan myös arvoista. Puolueiden väliset erot ovat niin Suomessa kuin Euroopassa tulleet entistä suuremmiksi juuri arvopolitiikassa. Miten suhtaudumme maahanmuuttajiin ja pakolaisiin, uskommeko aitoon tasa-arvoon perheissä, kunnioitammeko naisten oikeutta päättää omasta kehostaan, ovatko tekomme sanojemme mittaisia, kun puhumme konfliktien ja pakolaisuuden juurisyihin puuttumisesta, miten takaamme vähemmistöjen oikeudet.
Vihreät ovat olleet ja tulevat aina olemaan ihmisoikeus- ja tasa-arvopuolue. Meillä kulkee mukanamme myös Kalle Könkkölän upea perintö esteettömän maailman rakentamisesta.
Meiltä kysytään nyt, miten voimme kääntää vihreisiin kohdistuvat odotukset menestykseksi vaaleissa. Siihen ei ole yhtä keinoa, vaan useita asioita, joista on pidettävä huolta yhtaikaa.
Ensinnäkin meidän on oltava yhtenäinen liike. Ulkopuolelta pyritään lyömään säröjä ja hajottamaan yhteisöllisyyttä. Yhtenäisyys ja yhdessä tekeminen on omalla vastuullamme. Kun sisäinen tunnelma on hyvä, se välittyy eteenpäin. Silloin on mukava tulla tekemään vaalityötä.
Joskus ajatellaan, että täytyy täyttää kauhean monta vaatimusta ollakseen vihreä. Näin ei ole. Kuka tahansa on vihreä, joka uskoo sellaiseen yhteiskuntaan, jota haluamme rakentaa: ympäristön, tasa-arvon ja koulutuksen puolustamiseen. Meidän pitää olla liike, jota on helppo kannattaa ja jonka toimintaan on helppoa tulla mukaan.
Vihreät on uskottava vaihtoehto kaikille niille suomalaisille äänestäjille, jotka eivät usko kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen lyhytnäköisesti ja tietyn eturyhmän etuja tavoitellen. Vihreiden on oltava poikkeus sisäänpäin kääntyneessä puoluepoliittisessa kentässä. Olemme ulospäinkääntyneitä, avoimia, ystävällisyyteen ja yhteistyöhön mukaan kutsuvia.
Kolmanneksi: Kasvaaksemme suurten puolueiden joukkoon on meidän tehtävä valtakunnallista kampanjaa niin, että jokaisessa vaalipiirissä mennään eteenpäin. Kaikissa vaalipiireissä tuomme suomalaisille äänestäjille esille vihreän vaihtoehdon. Puheenjohtajana olen käytettävissä tähän maanlaajuiseen kampanjointiin, ja tulen kiertämään maata paljon. Pihtiputaan mummo on jo vihertynyt, mutta Pomarkun pappa, Utsjoen ukki, Tohmajärven teinit, Konalan kundit ja friidut on nyt saatava liikkeelle.
Bästa vänner,
De Gröna i Finland har alltid varit en tvåspråkig rörelse. Det är viktigt för oss att alla kan använda sitt modersmål i landet och att tjänsterna fungerar både på svenska och finska.
Vi har också andra kultur- och språkminoriteter i Finland. Vi vill försvara den samiska minoritetens status och rättigheter i Finland.
Vi är mycket bekymrade över Europas utveckling, bara att nämna situationen i Polen och Ungern. När vi tittar på Europa idag ser vi de mörka molnen uppe i himlen. Det är viktigt att försvara mänskliga rättigheter och medborgerliga friheter hemma, i Europa och i världen.
Joskus sanotaan, että kun kaikista puolueista on tullut vihreitä, tarvitaanko vihreitä enää ollenkaan? Valitettavasti on toiveajattelua, että Suomi tai maailma olisi jo muuttunut vihreäksi.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä ilmastopolitiikka jää edelleen lyhytnäköisen talouspolitiikan jalkoihin
Vihreitä tarvitaan siellä, missä kyllä puhutaan konfliktien ja pakolaisuuden juurisyihin puuttumisesta, mutta samaan aikaan leikataan kehitysyhteistyövaroja.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä naisten palkkatasa-arvo on jäänyt toteuttamatta ja missä perhevapaauudistus on tekemättä.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä nuoret eivät pääse työmarkkinoille, eikä kukaan puhu pätkätyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien tilanteesta.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä nuorten opintie keskeytyy toisen asteen korkeisiin kustannuksiin.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan, ja samaan aikaan puhutaan Suomesta osaamisen ja innovaatioiden maana.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä huono-osaisuus on edelleen periytyvää.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä kyseenalaistetaan naisen oikeus päättää omasta kehostaan.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä kaivoslaki antaa edelleen mahdollisuudet ympäristön peruuttamattomaan tuhoamiseen.
Vihreitä tarvitaan siellä missä politiikkaa johdetaan ahdasmielisesti, ilman toiveikkuutta ja ilman innostavaa visiota yhteiskunnasta, jossa hyvinvointi ja onnellisuus voivat kasvaa maapallon ja luonnon kannalta kestävästi.
Vihreitä tarvitaan siellä, missä sunnuntain puheet muuttuvat maanantain työksi ja toimeksi.
Meille ei ole tärkeintä, minkä väriseksi tavoittelemaamme parempaa maailmaa kutsutaan. Meille on tärkeää, että se toteutuu – ja sen eteen olemme valmiita tekemään yhdessä töitä.