7.5.2013

Öljyriippuvuutemme ja riippuvuutemme keskitetyistä energiantuotantoyksiköistä, kuten ydinvoimasta, tekee meidät kriisiolosuhteissa hyvin haavoittuviksi. Olemme sähköriippuvaisia, ja yhteiskuntaa voidaan uhata nyt myös kyberuhilla. Uudessa turvallisuusajattelussa nämä asiat on otettava paremmin huomioon.

Myös tavallisten kansalaisten kykyä kohdata ja selviytyä poikkeustilanteista pitäisi vahvistaa, sen opettivat jo toissa talven suuret talvimyrskyt. Kun sähköt menevät poikki, lämmitys ei toimi, vettä ei tule kraanasta, puhelinverkko on pois päältä, netti ei toimi, radiovastaanotinta ei ole ja tien päälle on kaatunut puu, joka estää avun hakemisen, ollaan tavallisen ihmisen näkökulmasta kriisitilanteessa, joka vaatii selviytymistaitoja ja varajärjestelmiä. Näitä tilanteita varten etukäteistiedon levittäminen oikeasta toiminnasta ja harjoittelu ovat avainasemassa.

Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalla on nykyään otettava huomioon luonnonmullistukset ja ympäristökriisit, jotka voivat johtaa nopeisiin evakuointitarpeisiin, pakolaisuuteen ja maiden välisten jännitteiden lisääntymiseen. Näihin uhkiin varautuminen on osa modernia maanpuolustusta.

Suomi vaikuttaa kansainvälisen turvallisuuden lisääntymiseen mm. kehitysyhteistyön, humanitaarinen avun, rauhanturvatoiminnan, siviilikriisinhallinnan ja rauhanprosessien tukemisen kautta. Vihreät ovat huolissaan kehitysyhteistyömäärärahojemme jäämiseen kauas luvatusta 0,7 %:n tasosta. Myös osallistumisemme YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin on viime vuosina ollut vähäistä.

Vaikka turvaneuvostokampanjamme ei ehkä näihin kaatunut, olisi tärkeä jatkossa pitää huolta siitä, että kehitysyhteistyö ja rauhanturvatoiminta ovat edelleen Suomi-kuvamme vahvuuksia.