5.1.2015

Tapasin Ashraf Ghanin ensimmäistä kertaa Kabulissa helmikuussa 2002. Olin silloin Afganistanissa YK-tehtävissä. Talebanit oli ajettu ulos kaupungista ja Hamid Karzain väliaikaishallinto oli juuri aloittanut. Uusi hallinto Afganistanissa oli yksi konkreettinen seuraus syyskuun 11. päivän iskuista 2001 Yhdysvaltoihin. Vihollinen oli Afganistanissa, Tora Boran vuoriston luolissa.

Nyt, monien vuosien jälkeen, tapasin Ashraf Ghanin uudestaan Kabulissa. Entinen valtiovarainministeri Ghani oli ehdolla kesäkuussa 2014 pidetyissä presidentinvaaleissa. Sekava vaaliprosessi päättyi neuvottelutulokseen – Ghani nousi presidentiksi ja kilpakumppani, entinen ulkoministeri Abdullah Abdullah maan kakkosjohtajaksi. Hallituksen muodostaminen on yhä kesken.

Turvallisuusvastuu Afganistanissa siirtyi kansainvälisiltä ISAF-joukoilta maan omalle armeijalle vuodenvaihteessa. Turvallisuustilanne on edelleen heikko, Taleban on iskenyt useita kertoja myös pääkaupunkiin Kabuliin.

Tapaamisessa presidentti Ghani nosti esiin Afganistanin vanhan roolin alueen keskuksena, vanhan silkkitien kulkureittinä. Hänen mielestään maa voisi nyt olla uuden teknologian e-Afganistan, informaatioteknologian risteysasema, hub.

Suomea Ghani ylisti 1920-luvun sovintopolitiikasta verisen sisällissodan jälkeen. Tästä hänen mielestään Afganistan voisi ottaa oppia, tarvitaan kansallisen yhtenäisyyden hallitusta. Afganistan toivoisi Suomelta myös apua metsäosaamisessa, vesivarojen hallinnassa ja ympäristödiplomatiassa naapurimaiden kanssa.

Mutta ennen kaikkea Ghanilla on edessään yksi haaste: aseellisen opposition, Talebanin ja muiden aseellisten liikkeiden rauhoittaminen. Se ei ole helppo tehtävä. Ghani oli huolissaan ISIS:n tuoman islamilaisen radikalismin vahvistumisesta myös Afganistanissa. Kabulin yliopistolla ISIS levittää jo lentolehtisiään.